HALLITUKSEN ROOLI PK-YRITYKSESSÄ
”TARVITSEEKO KAIKKI TOSIAAN TEHDÄ ITSE?”
”MENETÄNKÖ PÄÄTÖSVALLAN JOS HALLITUKSESSA ON ULKOPUOLISIA?”
”ONKOS NIISTÄ ULKOPUOLISISTA MITÄÄN HYÖTYÄ HALLITUKSESSA?”
”EIHÄN SEN HALLITUKSEN ROOLI NYT TÄSSÄ MIEDÄN YRITYKSESSÄ/BISNEKSESSÄ OLE MERKITTÄVÄ”
”MINULLEHAN EI JOTKUT ULKOPUOLISET TULE SANOMAAN MITEN TÄTÄ YRITYSTÄ JOHDETAAN”
Kuulostaako edellä mainitut kommentit tutuilta? Melko varmasti, jos olet yrittäjä tai olet tekemisissä yrittäjien kanssa.
No, onko noissa lainauksissa sitten mitään perää, onko moinen pohdinta totuuspohjaista?
Vai voisiko olla niin, että ylläsanotut asiat kumpuavat ainakin osittain tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä ja suoranaisesta osaamattomuudesta liiketoiminnassa?
Itse uskon, että näin on monessa tapauksessa.
Mietitään ensin alkuun suomalaista yrittäjää keskimääräisessä pk-yrityksessä, hänen motiivejaan ja osaamistaan, liiketoiminnassa johon hän on päätynyt. Suhteellisen usein kyseisellä henkilöllä on vahva substanssiosaaminen toimialastaan, tämä on eittämättä erittäin hyvä asia ja mahdollistaa monien edessä olevien karikoiden välttämisen, kyseisellä henkilöllä on usein hyvä kontaktiverkko mahdollisiin asiakkaisiin, tavarantoimittajiin ja muihinkin sidosryhmiin yrityksensä ulkopuolella, tästäkään asiasta ei varmasti ole haittaa omaa yritystoimintaa käynnistettäessä. Kysymys kuuluukin, ovatko nämä asiat ne, jotka sitten loppupelissä ratkaisevat yrityksen menestymisen?
Väitän, että eivät ole.
Aivan liian usein pk-yritys lyö laimin monia suuremmista yrityksistä tuttuja toimintaa ohjaavia ja niiden pohjana olevia asioita, kuten vision luomisen, strategian suunnittelemisen, toiminnan kehittämisen, osaamisverkon rakentamisen, markkinatutkimukseen, liiketoiminta suunnitelman tekemisen, etc.
Mitä tästä kaikesta sitten seuraa?
Usein näiden asioiden laiminlyönti johtaa rajoittuneeseen kilpailukykyyn, tai suoranaiseen kilpailukyvyttömyyteen. Valitettavan usein Suomalaisessa uudessa pk-yrityksessä ainoa kilpailukeino tuntuu olevan, tuottaa samaa palvelua/tuotetta halvempaan hintaan. Pitkässä juoksussa tämänkaltainen toiminta ei ole kenellekään hyväksi. Katteiden kaventuessa ja kustannusten alati kasvaessa, johtaa tällainen toiminta moniin turhiin konkursseihin. Ja ne jotka seuranneen verisen hintasodan jälkeen ovat hengissä, ei heidänkään liiketoimintansa ole enää niin kannattavaa kuin ennen sodan alkua. Katetason nosto samalle tasolle kuin ennen sotaa on pitkä, vaikea ja kallis tie kuljettavaksi.
Mitäs siis tulisi tehdä, että edellä kuvatun kaltaiselta kehityskululta säästyttäisiin?
Pitäisikö uuden yrittäjän miettiä, mitä muuta osaamista yrityksessä tulisi olla kuin se jonka hän omaa? pitäisikö olla itselleen rehellinen ja myöntää, että ”minulla on puutteita monissa yritystoiminnan kannalta oleellisen tärkeiden asioiden osaamisessa”? Tämän ongelman ratkaisemiseksi on monia teitä. Yrittäjä voi ostaa osaamista, se on usein kallista ja ongelmaksi usein muodostuukin juuri ostetun osaamisen kustannukset. Yrittäjä voisi palkata itselleen osaajia, mutta miten yrittäjä voi olla varma siitä, että palkattu osaaja on riittävän osaava, jos yrittäjä ei itse osaa niitä asioita joihin on osaajaa palkkaamassa. Tämän kaltainen mietintä johtaa usein siihen, että edellä mainitut, suuremmista yrityksistä tutut, toiminnan osa-alueet laiminlyödään.
Mikä siis neuvoksi, millä tällainen ongelma voitaisiin ratkaista?
Tässä kohtaa olisi hyvä miettiä ja vakavasti harkita pitäisikös yrityksellä olla hallitus. Hallitus joka kykenisi tarvittaessa antamaan, sitä kallista osaamista yrityksen käyttöön, jota yritys kulloinkin tarvitse. Ulkopuolisten, osaavien, tuttujen, luotettavien -ihmisten kutsuminen yrityksen hallitukseen ja sitä kautta yrityksen avuksi, voisi olla ratkaisu monien osaamispuutteesta kärsivien yritystoiminnan osa-alueiden, osaamispulaan.
Toimiva oikeilla osaajilla miehitetty hallitus on monelle pk-yritykselle välttämättömyys. Välttämättömyys jota ei voi vähätellä ja jota ei voi ohittaa, vedoten alussa lainaamiini fraaseihin. Miksi ihmeessä vain suurilla yrityksillä olisi hallitus, sillä eiväthän kaikki isommat yritykset ole monien omistajien omistamia osakeyhtiöitä, joissa hallituksen roolista suuren osan muodostaa omistajien edunvalvonta. Toimivassa yrityksessä hallituksella on paljon suurempi rooli, vaikka se ei näkyisikään jokapäiväisessä toiminnassa. Hallituksen tulisi olla elin, jonka puoleen yrittäjä voisi kääntyä silloin, kun oma osaaminen ei riitä jonkun asian ratkaisemiseen. Toimiva hallitus mahdollistaa yrittäjälle uusien ideoiden ”sparraamisen”, ja mahdollistaa niiden jatkokehittämisen. Toimiva hallitus kykenee tarjoamaan ratkaisuita rahoitus tarpeen kasvaessa, sekä monissa muissa niin isoissa, kuin pienissäkin asioissa joita yrittämiseen sisältyy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti